Jari Tykkyläinen

Kerro meille kirjastasi!

Kirja kertoo aluksi pienen pojan elämästä ns. Toukolan mäessä, jota ei enää sellaisena ole vaan tilalla on ilmatieteenlaitoksen kampus. Samalla kirja on pieni kurkistus lähihistoriaan, paikkoihin, joita myöskään ei enää ole.
Niistä pienen pojan peloista, iloista, suruista, tragedioista ja koulun aloituksesta sekä selviämisestä elämässä jossa äidin alkoholin juominen oli välillä aika rankkaakin. Sekä ihmisistä mäellä, jotka liittyivät läheisesti elämääni.
Vaikka lapsuus olikin välillä hyvinkin rankkaa, niin mahtui siihen hyviäkin muistoja ja kaiholla muistelenkin niitä lapsuuteni leikkipaikkoja, metsän tuoksua ja joitakin hyvin rakkaaksi tulleita ihmisiä.
Kirja kertoo myös selviämisestä elämästä, joka olisi voinut päättyä toisinkin, kuten alkoholismiin tai vankilakierteeseen.

Miten kirjasi syntyi?

Kirjani on pitkän ajan prosessi. Kun jäin pitkälle sairaslomalle, rupesin kirjoittamaan elämästäni, jotta lapseni joskus saisivat tietää mitä olin tehnyt ja kokenut ja missä elänyt.
Öisin kun en saanut unta kipujeni takia istuin koneen ääressä muistellen elämääni ja kirjoittaen sitä ylös. Näin siitä pikkuhiljaa alkoi muodostua kirja, johon lisäsin tekstiä elämästäni, eri tapahtumien muistuessani mieleeni.

Oliko kyseessä valmis idea, vai kehittyikö se kirjoitusprosessin aikana?

Kyllä mielessäni oli valmis idea, halusin dokumentoida elämäni kirjan kansien väliin. Tietysti kirjoittaessa kirja kehittyi koko ajan eteenpäin, kun mieleen tuli uusia muistoja.
Paljon jäi vielä kirjoittamatta, kun mieleen on tullut asioita julkaisun jälkeen.

Miksi halusit kirjoittaa tämän kirjan? Mikä inspiroi sinua?

Ensiksi kuten alussa kerroin halusin kertoa elämän tarinani (lähinnä lapsilleni, kun minusta aika on jo jättänyt). Mutta myöhemmin erään ihmisen ansiosta ajattelin, että olisi kiva, jos ihmiset saisivat tietää kuinka elettiin 1970 luvulta aina 2000 luvulle, ainaisen äidin rahapulan ja juomisen kanssa.
Tänä päivänä lapsilla, nuorilla ja jopa nuorilla aikuisilla on hyvinkin ”siloteltu” ja valmis maailma. Halusin tuoda julki sen, kuinka eri lähtökohdista voi silloin ja nytkin, jokainen voi nousta vaikeuksien kautta niin sanottuun voittoon ja tulla kunnon kansalaiseksi.
Minutkin jopa lähisuku sanoi päättyvän katuojaan jossain vaiheessa elämääni, mutta päätin näyttää heille vielä joskus.
Toiseksi minulla on aina ollut unelma, että joskus kirjoittaisin kirjan elämästäni ja kokemuksistani. Nyt sekin unelma on toteutunut. En uskonut, että kirjani joskus julkaistaisiin, mutta salaa sitä kuitenkin toivoin.
Vielä olisi muutama unelma toteuttamatta.

Miten julkaisuprosessi sinun mielestäsi sujui Calidris Kustannuksen kanssa?

Kustantajan kanssa asiointi on ollut erittäin helppoa ja vaivatonta. Näin esikoiskirjailijana oli mukava huomata, että sain apuja tosi paljon niin projektipäälliköltä sekä muilta kustantajan puolen henkilöiltä.
Iso kiitos heille.

Kirjoitatko parhaillaan jotain uutta?

Tällä hetkellä en kirjoita mitään uutta, mutta mielessäni on pyörinyt pitkään jo yksi ajatus, josta varmasti tulen vielä kirjoittamaan.

Onko sinulla vinkkejä tai neuvoja muille, jotka haluavat kirjoittaa kirjan?

Kaikki vaan rohkeasti kirjoittamaan. Tämänkin prosessin aikana sain eräiltä kuulla, että lopeta ja eikä se kannata, miksi tuhlaat aikaasi moiseen, kun ei siitä mitään tule. Kuinkas sitten kävikään!
Älkää antako kenenkään masentaa itseänne vaan toteuttakaa rohkeasti visioitanne, näkemyksiänne ja ehdottomasti kirjoittakaa, jos teistä siltä tuntuu.
Tehkää kirjaanne kuitenkin ajatuksella, minäkin tein ensin sen virheen, että kirjoitin niin nopeasti kuin pystyin, kun oli niin paljon asiaa mielessä. Monta kertaa sain tarkastella tekemääni tekstiä ja korjailla sitä.
Liian nopeasti yritin saada kirjaani julkaisuun, vaikka se oli aivan raakile ja keskeneräinen. Joten malttia kaikille, jotka kirjaa aloittavat tekemään. Tehkää sitä ajatuksella ja harkiten.

Miksi mielestäsi kirjasi tulisi lukea?

Suosittelen lukemaan kirjan, koska se kertoo sen, että elämässä on erilaisia ratkaisuja ja omat valinnat viitoittavat sen tien mitä kohden lähdet kulkemaan. Jotkut ratkaisut tai valinnat ovat hyvinkin vaikeita, rikkovat kaverisuhteita mutta sellaistahan elämä on, oppimista. Vaikeista lähtökohdista voi nousta ja jokaisesta voi tulla mitä itse haluaa.
Toivon että kirjani antaa lukijoille toivoa ja uskoa siihen, että kaikesta voi selvitä, vaikka välillä elämä osaakin näyttää todella huonot puolensa

Mitä teet, kun et kirjoita?

Jos en kirjoita, niin vietän rauhallista kotielämää avopuolisoni ja kolmen koiramme kanssa. Tosin välissä pitää töissäkin käydä. Toisinaan piirtelen ja joskus teen jälleen lapsuuteni rakkaan harrastuksen uudelleen löytäneenä, pienoismalleja.